Oulun Tetran historia, lyhyt oppimäärä
​
Työväenyhdistyksen, väki pohti mm. vanhan talon lisärakentamismahdollisuuksia,mutta päätyi kuitenkin uuden talon rakentamiseen. Rakentaminen aloitettiin v. 1903 ja omalle tontille saatiinkin komea kivitalo. Maailmansodan, vallankumouksen ja kansalaissodan jälkeisenä aikana oli työväenliikkeen toiminta vaikeaa, samoin omaisuuksien hallinta ja säilyttäminen. Oulun Työväenyhdistys r.y. oli muuttanut sääntönsä v. 1920 sosialidemokraattisesta vasemmistolaiseksi ja yhdistys oli liittynyt Oulun Sosialistiseen Kunnallisjärjestöön.
Samana vuonna olivat sosialidemokraatit perustaneet oman yhdistyksen, Oulun Sos.-dem. Työväenyhdistys r.y.:n. Olojen epävakauden ja toimimisen vaikeuden seurauksena (mm. Oulun RO:n määräys v. 1925 Sosialistisen Kunnallisjärjestön lakkauttamiseksi, Oulun lääninkanslian määräämä toimintakielto Oulun Työväenyhdistys r.y.:lle v. 1930 ja Vaasan HO:n päätös 13.1.1933 lakkattaa em. yhdistys) myös talous kävi tiukaksi. Niinpä Oulun Työväenyhdistys r.y. myi 7.3.1931 päivätyllä kauppakirjalla talonsa irtaimistoineen ja tontteineen perustettavalle Oulun Teatteritalo Oy:lle 834.319,75 mk:n hinnalla. Oy:n koko osakepääoma oli merkitty 20.3.1931, yhtiöjärjestys hyväksytty kauppa- ja teollisuusministeriössä 14.4.1931, yhtiö merkitty kaupparekisteriin 5.5.1931 ja lainhuuto saatu 13.7.1931.
​
Jo kauan sitten Kakaravaaralla...
Pentzinintalo, Teatteritalo, Työväentalo, Tetra – nimet ovat vaihtuneet, paikka eli Kakaravaara eli Vaaran kaupunginosa Oulun kaupungissa on ollut oululaisen työväenliikkeen ”kotipesä” jo 1800-luvulta lähtien. Oulu on ollut vuosisatoja merkittävä pohjoisen Suomen keskus niin teollistumisessa, kaupankäynnissä kuin asukkaiden sivistämisessäkin. Jo vuonna 1879 täällä perustettiin Oulun Työväen Iltaseura, jossa toimineet henkilöt päättivät 3.1.1886 perustaa kaupunkiin Työväenseuran. Työväenseurassa toimi alusta alkaen sekä miehiä että naisia, ja seura mm. teki jo 4.12.1887 yhdessä Raittiusseura Pohjan Leimun kanssa kaupungin valtiopäivämiehelle esityksen yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta.
​
Seuraa vaivasi kokoontumis- ja harrastamistilojen puute ja sen korjaamiseksi päätettiin hankkia omat tilat. 19.2.1888 ostettiin maisteri Pentzinin talo osoitteesta Itäinen Pitkäkatu 25. Nykyisin katu tunnetaan Mäkelininkatuna. Talo oli erittäin monipuolisessa ja kovassa käytössä ja se alkoi käydä 1800-1900 lukujen vaihteessa ahtaaksi. Työväenseuran, vuodesta 1898 alkaen Oulun
Vuonna 1944 oli jälleen sota ja sen pommituksissa Teatteritalokin sai osuman. Vain seinät jäivät osittain pystyyn, kaikki talossa ollut omaisuus, valitettavasti myös arkistot, tuhoutuivat. Tiukan mietinnän jälkeen talo rakennettiin entiselle paikalleen ja avajaisjuhlaa vietettiin syksyllä 1948. Lieneekö johtunut sodanjälkeisestä rakennusmateriaalista, mutta talo todettiin 1970-luvun alussa huonokuntoiseksi ja epäkäytännölliseksi. Niinpä jälleen oltiin ison kysymyksen edessä! Aletaanko rakentaa uutta, mistä rahoitus, ketä osakkaiksi, saadaanko tilat vuokrattua jne. Päädyttiin rohkeasti uudisrakentamiseen! Nykyinen talo valmistui ja otettiin käyttöön v. 1975. Ja jälleen, vuonna 2007, olemme uuden rakennusprojektin edessä: tänä vuonna tullaan ullakolle rakentamaan asuntoja ja näin monipuolistamaan kiinteistömme käyttöä.
Kuvat: Pohjois-Pohjanmaan Museon kokoelmat
Tämä teksti on koottu Risto Kentän kirjasta OMA APU, PARAS APU, Oulun Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry. 100 vuotta 1886-1986, PT-paino Oy - Oulu 1986, sekä Oikeusministeriön päätöksestä 31.7.1947 no 3061 koskien SKP:n Oulun osaston tekemää hakemus-ta saada eräiden lakkautettujen yhdistysten palauttamista koskevan lain 12.7.1946 perusteella mm. Oulun Teatteritalo Oy takaisin itselleen.